Rakkaudettomuus itseä kohtaan

Tämän blogin tarkoitus on inspiroida ja herättää ajatuksia teissä jakamalla omia kokemuksiani ja ajatuksiani stressinhallintavalmentajana sekä henkilökohtaisesti. Paranemisen avain -itsehoitomenetelmällä työskentely on kuin sipulin kuorintaa. Usein jonkin tietyn aiheen työstäminen herättää uusia ajatuksia, jotka vievät syvemmälle aiheen taustalla oleviin asioihin. Tai johdattaa toiseen aiheeseen, joka kuitenkin liittyy edelliseen. Voi mennä aikaa ja olla tarpeen työstää ensin muita aiheita, kunnes jokin hyvin keskeinen tulee esiin. 

Haluan jakaa nyt kanssanne yhden tärkeimmistä, ellei jopa tärkeimmän uskomuksen, joka on Paranemisen avain -matkani aikana noussut pintaan. Uskomus, että en ole rakkauden arvoinen.

Syksyllä 2015 vasta tutustuttuani menetelmään, löysin itseni Paranemisen avain -menetelmän kehittäjän Alexander Loydin seminaarista, joka pohjautui hänen uuteen kirjaansa ”Rakkauden periaate – stressistä menestykseen 40 päivässä”. Tuolloin minut pysäytti totaalisesti laakereilleni, miten Loyd kuvasi mitä todellinen, ehdoton rakkaus on. Kirjassaan (Loyd 2016, s. 35) hän kuvaa sitä näin:

”Jos todella rakastaa jotakuta, on täysin paljas: ei turvaverkkoa, ei varasuunnitelmaa, ei pidättelyä. Todellinen rakkaus tarkoittaa luopumista mitä minä siitä hyödyn -periaatteesta, jotta kaikki osapuolet voivat voittaa – vaikka joutuisikin tekemään sen eteen uhrauksia. Todellinen rakkaus voi tarkoittaa hetkellisen mielihyvän lykkäämistä toistaiseksi, mutta se johtaa aina pitkän aikavälin menestykseen ja mielihyvään, jota ei voi sanoin kuvailla eikä ostaa millään rahasummalla.”.

Minut pysäytti kokemus siitä, etten koskaan ollut kyennyt rakastamaan tuolla tavoin. Olin järkyttynyt tästä huomiosta. Rakkauteen liittyi niin paljon pelkoa, huolta, tarpeita, vaatimuksia. Vaikeinta oli nähdä, että tuntemani rakkaus oli todellakin ollut ehdollista, ei ehdotonta. Olin rakastanut varauksella ja epäilyksellä. Rakkauteen oli lähtökohtaisesti sisältynyt oletus, mitä toiselta saa vastavuoroisesti. Loydin sanat saivat minut miettimään ja kyseenalaistamaan, miten aitoa ja puhdasta tuollainen ”mitä minä siitä hyödyn” -rakkaus on.  

Tuo seminaari käynnisti syvän tietoisen ja tiedostamattoman prosessin rakkauteen liittyen. Yritin päästä kiinni siihen, miksi koin todellisen rakastamisen niin haastavaksi. Meni aikaa, mutta lopulta se johti siihen, että harjoitusten myötä pintaan nousi ajatus, että en ole koskaan rakastanut aidosti itseäni. Sen vuoksi en ole voinut todella puhtaasti ja aidosti myöskään rakastaa toista ihmistä, enkä ottaa rakkautta vastaan. En ole tuntenut olevani rakkauden arvoinen.

Miten voisi ottaa rakkautta muilta vastaan, jos ei rakasta itseään? Ymmärsin, että olin aina tuntenut hyvin syvää yksinäisyyttä sydämessäni. Yksinäisyyden tunteella oli juuria lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta tunne ei muuttunut, vaikka ulkoisesti ympärillä olikin ihmisiä. Yksinäisyyden tunne jatkui silti sydämessä.  Tajusin kantaneeni yksinäisyyden tunnetta mukanani koko ajan, koska en ollut rakastanut itseäni. Siten en voinut antaa muidenkaan rakastaa minua tai antaa itseni ainakaan tuntea sitä. Ohitin positiiviset tunteet, jotka toiset osoittivat minulle. Tai käänsin tunteet heti takaisin toiselle osapuolelle niin, etten antanut itseni omaksua sitä. Tai sitten käänsin tunteen omassa päässäni negatiiviseksi. Esimerkiksi ajatuksella, etten ole sen arvoinen, mitä toinen sanoo tai se ei ole totta.

Oli todella sanoinkuvaamaton hetki, kun heräsin siihen, että saan rakastaa itseäni ja minun itse asiassa täytyykin ensin rakastaa itseäni, jotta muutkin voisivat. Lamppu syttyi syvällä sydämessäni. Tämän uskomuksen ja siihen liittyvän negatiivisen tunteen muuttaminen on ollut todella käänteentekevä ja silmiä avaava. Se avasi myös tien käsittelemään niitä syitä, miksi en alun perin kokenut olevani rakkauden arvoinen. On vaikea selittää sanoin miltä tuntuu, kun ensimmäistä kertaa elämässään uskaltaa ja alkaa tuntea aitoa rakkautta sydämessään ja vähitellen uskaltaa myös ottaa vastaan tunteen olla rakastettu. Se tuo armollisuutta, ystävällisyyttä ja empatiaa itseä kohtaan. Se auttaa oman peilikuvan kohtaamisessa ja parantaa luonnollisesti ihmissuhteita. Olen äärettömän kiitollinen, että olen pystynyt tällaisia havaintoja tekemään Paranemisen avain -menetelmän avulla ja tuntenut muutoksen tapahtuvan pakottamatta sisältä ulos. Tämän väärän uskomuksen kohtaaminen ja korjaaminen korjasi lämpimästi sydäntä eheämmäksi.

Jos tunnet sisälläsi jonkinlaista vastustusta ajatuksesta, että olisit rakastettu ja rakkauden arvoinen – uskalla pysähtyä kuuntelemaan, mitä sen taustalla on. Pystytkö näkemään, että olisit joskus tuntenut rakastavasi itseäsi ja aidosti ottamaan rakkautta myös vastaan? Miten kauan olet tuntenut tätä vaikeutta? Pystytkö näkemään, milloin tämä on alkanut vai onko tunne ollut sisälläsi aina? Mikä pelottaa itsensä tai muiden rakastamisessa? Voit sitten lähteä käsittelemään näitä havaintoja. Hyviä keinoja on monia. Minulle se on ollut Paranemisen avain. Mikäli menetelmä ei ole sinulle entuudestaan tuttu, suosittelen lämpimästi tutustumaan. Voit lukea lisää Paranemisen avaimesta ja valmennuspalveluistani.

Salli itsesi opetella rakastamaan itseäsi. Sen vaikutus tulee olemaan monin tavoin kaunis.

Lähde/lukusuositus: Alexander Loyd, ”Rakkauden periaate – stressistä menestykseen 40 päivässä”, 2016 (Alkuperäinen teos: Beyond Willpower: The Secret Principle to Achieving Success in Life, Love and Happiness, 2015).